Terijoen vanha kasino ja hotelli


Monikansallisen Terijoen kautta määriteltiin paitsi vihollista – vallankumouksellista Venäjää – myös omakuvaa. 1920-luvun alussa Suomen eduskunta loi ohjelman, jonka mukaan Kannaksen suomalaista asutusta tuli lisätä ja ”muukalaisten” maanomistus lakkauttaa. Tähän samaan määrittelyprosessiin liittyy myös matkailun edistäminen ja turismipropagandan käyttö nuoren tasavallan asukkaiden kansalaistunteen kasvattamisessa.


Tuli sitten vihdoin hetki, jolloin lähdettäisiin hiekkarannalle. Kuljettiinkädet täynnä kaikenlaisia kasseja Terijoen cityn halki auringon porottaessakuumasti jo aamusta. Vaikka Terijoki Kanneljär-veen verrattuna oli kuin kaupunki ja vaikkaerään kaupan yllä luki suurin kirjaimin "Paavolainen", ei tuo kuuma katulainkaan houkutellut, vaan odotin vain meren kohinaa ja tuoksua.

Uusi tilanne ja rajan sulkeutuminen pakottivat keksimään ratkaisuja alueen taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Terijokea ryhdyttiinkin nyt markkinoimaan suomalaiselle yleisölle. Moni suomalainen koki rajaseudun vieraaksi, harva oli käynyt todistamassa Terijoen yli 20 kilometriä pitkää hiekkarantaa omin silmin. Aluetta pyrittiin tietoisesti suomalaistamaan ja saamaan se suomalaisille tutuksi. Myös asukkaat havahtuivat kotimaisen matkailun potentiaaliin. Alueen teitä ja rakennuksia ryhdyttiin kunnostamaan. Suurimpiin huviloihin perustettiin täyshoitoloita matkailijoiden majoittamiseksi. Rannalle syntyi kahviloita ja ravintoloita, hotelleja perustettiin. Toiminta alkoi jälleen vilkastua.

Terijoen Merikylpylän kasino, joka paloi v

Mutta Terijoen suurin
viehätys ja kauneus on meri ja merenranta, tämä komea
ranta ilman mitään kallioita ja saaria, joka
hie-nohiekkaisena ja loivana ulottuu Suomenlahdelle
päin ja muutaman sadan sylen leveydeltä seuraa
merenpintaa ainoastaan muutaman kyynärän
syvyydessä, kunnes se äkkijyrkästi painuu
Suomenlahden pohjaa kohti.

Liikenne on ollut todella vilkasta; enimmillään Terijoelta lähti päivittäin 40 junaa (lähdetiedot vaihteleavt) Pietariin ja saman verran Viipuriin.

Terijoelle kasvoi 1900-luvun alkuun mennessä kokonainen kesämaailma suurine, ylellisesti kalustettuine huviloineen, joita ympäröivät laajat puutarhat. Myös alempien virkamiesten ja muiden kaupunkilaisten tarpeisiin löytyi Terijoelta vuokrahuviloita ja pensionaatteja. Alue eli matkailusta, jonka vetonaulana olivat pitkät jääkauden muovailemat hiekkarannat.

Muodollisuudet eivät estäneet ihmisten, ajatusten, elämäntapojen ja tavaroiden liikkumista. Niinpä Terijoesta muotoutui Suomen venäläisin pitäjä. Ja rautatieliikenteen kehittyessä Pietarin aateliset ja varakkaat porvarit löysivät Terijoen upeat merimaisemat ja tervehdyttävinä pidetyt, mäntyjä kasvavat hiekkaharjut. Yläluokkaiset pietarilaiset, joista monen kotikielenä oli englanti, kutsuivat Terijokea lyhyesti, hellitellen nimellä Terry.


kasinolla vai kenties Terijoen hiekkarannoilla

Sanan Terijoki kuullessaan useimmat meistä ajattelevat hiekkarantoja ja ruskettuneita 1920-luvun nuoria. Tanssia kasinolla ja Tulenkantajia. Se ei ole sattumaa vaan pitkäjänteisen imagonmuokkauksen tulosta.

Hiekkarantojen Terijoki: Huvilaelämää Kannaksella

Lauhkea ilmasto suosi puutarhanhoitoa ja 1936 Terijoella kasvoi yli 20.000 omenapuuta ja 80.000 marjapensasta.

Toiminta alkoi jälleen vilkastua

Terijokea mainostettiin lehdissä erityisesti sen terveellisyydellä: raikas meri-ilma, auringon parantava voima. Kylpylöissä oli parantavia hoitoja jos jonkinlaiseen vaivaan. Lehtimainoksissa oli tärkeää mainita myös kylpylän lääkäri, jotta vieraat tiesivät jo etukäteen, kenen hyvään hoitoon joutuisivat paikan päälle tullessaan. Tuolloin kylpylä oli ensisijaisesti paikka, jonne saattoi tulla parantelemaan erilaisia vaivojaan, joten se ei ollut nykykäsityksen mukainen kauneushoitoihin ja uimiseen keskittyvä laitos. Oli trendikästä lähteä terveydellisistä syistä lomailemaan. Erityisesti venäläisiä vieraita oli aikanaan houkuttanut alueelle seudun runsaat lähteet. Lähdeveden juomisella ajateltiin olevan parantavia vaikutuksia.

Pitkä rakennus, jonka taustalla on puita

Terijoella kuuluu ilman muuta asiaan uinti Suomenlahden aalloissa. Emme nytkään halua jättäätilaisuutta käyttämättä, vaan palaamme rannalle, riisuudumme ja heittäydymme suolaisen vedensyleilyyn, joka tuntuu oudolta Laatokan makean veden maininkeja ja edellistä uintipaikkaammemuistellessa. Tunnemme elävämme jonkinlaista tämän sodan historiallista hetkeä - suomalaisetsotilaat uimassa Terijoen rannalla - kun mereltä käsin äkkiä alkaa taas saapua ilkeästiulisevia kranaatteja, jotka lähellä rantaa meren yläpuolella tuntuvat räjähtävän uudemmankerran. Ryssät käyttävät nähtävästi jatkopanoksia ampumamatkan pidentämiseksi. Räjähdyksetseuraavat toisiaan, maassa ulisee ja viheltää, kranaatit lentävät päittemme yli ja iskeytyvätankarasti räjähtäen lähellämme maahan. Terijoki tuntuu vapisevan, ikkunat helisevät taloissa jalintujen viserrys vaikenee. Nousemme vedestä, pukeudumme ja lähdemme taas jatkamaan matkaammekranaattien yhäti jylistessä ympärillämme.

Terijoen Merikylpylä Oy — Historia

Vaikka Terijoelle ei olisikaan tullut ensisijaisesti terveys mielessään, ei tekeminen kesäsesonkina loppunut kesken. Rannalla loikomisen lisäksi vierailijalla oli käytössään hotellien ja rantakasinoiden viihdetarjonta, sekä keskikylän elokuvateatterit. Terijoen hotelleissa oli suuret tanssilattiat, joilla päivää saattoi jatkaa auringon laskettuakin. Tanssit jatkuvat yhteen saakka ja niitä oli tarjolla useana iltana viikossa. Illalla saatettiin tanssien lisäksi tarjota muutakin ohjelmaa hotellien iltamissa.

9 omaa vierashuonetta; majoitus tapahtui yleensä muualla

Horisontissa häämöttää Kronstadtin saari vahvoine linnoituksineen. Ihmettelemme juuri,etteivät sen mahtavat putket lähetä kranaattejaan Terijoen rannoille, kun mereltä alkaa kuuluauhkaava suhina, joka vähitellen kasvaa kimeäksi vinkunaksi: Kron-stadt on saanut tiedonpaikkakunnan valtauksesta ja avannut tulen Suomen rannikolle. Maa vavahtaa ja voimakas jysäyskuuluu jostain kauempaa.

Terijoki oli 30-luvulla ”Suomen Riviera”

Viikon mittaisia rantalomamatkoja järjestettiin 1970- ja 1980-luvuilla Repinoon ja Ollilaan (Solnetshnoje). Täyshoitola "Dyynit" sijaitsi Ollilassa ja Repinossa suomalaisia majoitettiin turistihotelli Repinskajassa. Onkohan täällä ketään tuon ajan matkoille osallistuneita? Muistaako kukaan mikä oli sen Terijoella sijainneen ravintolan nimi? Paikka oli kai itsensä presidentti Urho Kekkosen vihkimä jollakin Neuvostoliiton valtiovierailullaan 1960-luvun loppuvuosina. Muistaakseni ravintolasali sijaitsi toisessa kerroksessa, jonne kierreportaat. Iltaisin paikassa oli tanssimeininkiä.

[PDF] ER I JO K I ympäristöineen

Mutta pian tämän jälkeen tultiin Vammelsuuhun, kohtaan jossa Vammeljoki laskimereen, ja samalla rävähti silmien eteen meri ja rantaviiva ja tunki nenäänmeren raikas suolainen tuoksu. Sisämaa kaikkosi mielestä heti. Pakahduttavaelämänonnen tunne täytti mielen, kun auto hyrisi rantarivieraa pitkinTyrisevän läpi Terijokea kohti.