legendaarinen Suursaaren kasino vielä pystyssä?
Kenen salaisuudet nousevat pintaan syksyn tullen?
Suursaari-sarjassa seurataan niiden ihmisten elämiä ja kohtaloita, joiden tiet Suursaari yhdistää.
Ennen sotaa Suursaaressa oli noin 800 asukasta ja kaksi tiiviisti rakennettua kylää, Suurkylä ja Kiiskinkylä.
(Kuva Wikipedia)
Saarelaiset ovat aina eläneet jokseenkin eristyksissä, paitsi ajoittain, kun saari on ollut mukana historian tapahtumissa. aikana vuonna 1788 saaren ja mannermaan välisellä alueella käytiin suuri , jota kutsutaan . 15 ruotsalaisen aluksen laivasto oli 17. heinäkuuta 1788 matkalla hyökkäämään mutta kohtasi 17 Venäjän laivaston aluksen kaaderin Suursaaren kohdalla. Kun kanuunatulta oli vaihdettu kokonainen päivä, lähteiden mukaan yksikään alus ei ollut uponnut, mutta kumpikin osapuoli oli onnistunut kaappaamaan toiselta osapuolelta yhden aluksen. Sekä Ruotsi että Venäjä julistautuivat taistelun voittajiksi. Ruotsin yritys hyökätä itään oli kuitenkin tällä kertaa tehty tyhjäksi. Vaikka yksikään alus ei uponnut, syntyi kuitenkin melkoisesti. Saarelaiset hyödynsivät niitä ja saivat hylkytavaroita keräämällä täydennystä niukalle toimeentulolleen. Hylkytavarat olivat arvokkaita, vaikka historialliselta ajalta ei ole todisteita siitä, että asukkaat olisivat houkutelleet tarkoituksella aluksia karille.
Pohjoisrivi oli majakka Suursaaren pohjoisosassa.
on tukeva tietopaketti Suomen kohtalon kysymyksiinkin liittyvästä strategisesti tärkeästä saaresta. Sieltä alkoi Lapin sota 15. syyskuuta 1944 saksalaisten yrittäessä maihinnousua tuolloin suomalaisten hallitsemalle saarelle. Näitä traagisia taisteluja kuvatessaan Röyhkän teksti on parhaimmillaan. Kirjasta lähes kolmasosaa kertookin viime sotiemme vaiheista Suursaaressa. Niistä ei draamaa puutu.
tänä päivänä muutama majakanvartija. Tämän lisäksi siellä on meteorologien säähavaintoasema ja rajavartioiden rakennuksia. Suomalaista kalastajakylistä on vain rauniota jäljellä. Suurin osa saaresta on umpeenkasvanutta metsää. Suursaareen suunniteltiin jossain vaiheessa orastavaa turismibisnestä venäläisten taholta. Kävijöitä olisi riittänyt ainakin Suomesta. Tulevaisuus ei lupaa matkailun saralla hyvää.
Voimakas itämyrsky 15. lokakuuta 1758 ajoi kerralla kahdeksan laivaa haaksirikkoon Suursaaren koillisnurkalle. Haverissa oli mukana kaksi venäläistä, kaksi ruotsalaista, kaksi hollantilaista ja brittiläinen ja rostockilainen alus. Pohjoiskorkian loiston hoitaja aliperämies Feodor Proskurakov venekuntineen pyrki estämään paikallisasukkaiden "hylynryöstöä" vaikka nämä omien sanojensa mukaan olivat paikalla pelastustarkoituksessa. Seuraavina öinä aluksista katosi paljon irtotavaraa, mikä johti oikeudenkäyntiin rantarosvoudesta. Kaikkiaan 13 suursaarelaista talonpoikaa sai vankeustuomion. Tämä oli noin kolmasosa saaren aikuisesta miesväestöstä.
Rajan taakse jääneiden ulkosaarten - Suursaaren, Tytärsaaren, Lavansaaren ja Seiskarin - tarinat kiehtovat tämän päivän ihmisiä. Suursaaressa kävijät voivat yhä sielunsa silmin kuvitella, miten matkailijat 1930-luvulla nauttivat hiekkarannoista ja Kasinon komeudesta. Kotisaaret-kirjan mukana voi tehdä matkan eilispäivään, ulkosaarten iloihin, suruihin, arjen työhön ja herkkiin juhlahetkiin. Toimittaja Ulla-Maija von Hertzen on koonnut teokseensa näillä saarilla asuneiden, lapsuutensa ja nuoruutensa maisemat vuonna 1939 menettäneiden ihmisten tarinoita siitä, millaista elämä saarilla ennen oli. Arkipäivän luovuus auttoi ihmisiä selviämään, samoin kunnioitus merta ja luontoa kohtaan. "Älä pelkää merta, kunnioita sitä", kiteytti suursaarelainen Väinö Raanti suuren opetuksen lapsilleen. Kotisaaret kuljettaa lukijansa menneeseen maailmaan myös valokuvien myötä. Kirjassa on mukana yli kymmenen ihmisen tarinat ja heidän valokuva-albumiensa aarteita. Ruokaakin kirjan sivuilla valmistetaan, esimerkiksi männynparkin päällä kuivattuja kuorenkaloja, ja maistellaan saarien murresanoja. Tiesitkö, että hietahärkä tarkoitti laiskanpulskaa ihmistä?
astu suljettuun Suursaareen ja kasinoon, jossa Suomen kerma juhli
Rajan taakse jääneiden ulkosaarten - Suursaaren, Tytärsaaren, Lavansaaren ja Seiskarin - tarinat kiehtovat tämän päivän ihmisiä. Suursaaressa kävijät voivat yhä sielunsa silmin kuvitella, miten matkailijat 1930-luvulla nauttivat hiekkarannoista ja Kasinon komeudesta. Kotisaaret-kirjan mukana voi tehdä matkan eilispäivään, ulkosaarten iloihin, suruihin, arjen työhön ja herkkiin juhlahetkiin. Toimittaja Ulla-Maija von Hertzen on koonnut teokseensa näillä saarilla asuneiden, lapsuutensa ja nuoruutensa maisemat vuonna 1939 menettäneiden ihmisten tarinoita siitä, millaista elämä saarilla ennen oli. Arkipäivän luovuus auttoi ihmisiä selviämään, samoin kunnioitus merta ja luontoa kohtaan. "Älä pelkää merta, kunnioita sitä", kiteytti suursaarelainen Väinö Raanti suuren opetuksen lapsilleen. Kotisaaret kuljettaa lukijansa menneeseen maailmaan myös valokuvien myötä. Kirjassa on mukana yli kymmenen ihmisen tarinat ja heidän valokuva-albumiensa aarteita. Ruokaakin kirjan sivuilla valmistetaan, esimerkiksi männynparkin päällä kuivattuja kuorenkaloja, ja maistellaan saarien murresanoja. Tiesitkö, että hietahärkä tarkoitti laiskanpulskaa ihmistä?
Väinö Niilo Vähäkallion suunnittelema Suursaaren kasino ja ravintola
Suursaari liitettiin alaiseen Kakin kappeliin, joka itsenäistyi myöhemmin pitäjänä. rakennettiin vuonna 1768 hirrestä, ja siinä oli erillinen . Se sijaitsi Suurkylän länsipuolella. Tarinan mukaan ja nimestä sekä vanhasta kylän viereisellä niemellä olleesta kivijalasta päätellen saarella oli ollut kirkko jo kauan ennen sitä.
Suursaaren kasino nousee esillä aina Suursaaresta lukiessa.
Tammikuun alussa1942 perustetun Rannikkopataljoona 2:n sissipartiot tekivät ennen hyökkäystä lukuisia tiedusteluretkiä Suomenlahden jäälle, jotta käsitys tulevan vastustajan vahvuudesta olisi mahdollisimman tarkka. Osa pataljoonan jäsenistä oli suursaarelaisia vapaaehtoisia, joilla oli voimakas kipinä saada saari takaisin.
Suursaari, kasinon ravintolasali
hyökkäsi Suursaareen, kun 21. heinäkuuta 1855 , , ja ampuivat ollutta venäläistä tykistöpatteria saadakseen sen toimintakyvyttömäksi. Tämän jälkeen alukset jatkoivat .
Tältä Suursaaren kasino näytti loiston päivinään
Jälleen Suursaaren menettäneet suomalaiset tekivät tarkat suunnitelmat seuraavaa valtausyritystä varten. Aikaa ei ollut loputtomiin, sillä jää tammikuussa menetetyn saaren ympärillä oli olennainen osa suunnitelmaa. Jos jäät ehtisivät sulaa, Neuvostoliitto voisi kuljettaa saarelle lisää aseita ja sotilaita.
SUURSAAREN KASINO (avoinna kesäk
Varovaisen ulkomaailmaan avautumisen jälkeen Suursaari on taas vetäytymässä kuoreensa. Venäjän viranomaiset ovat vaikeuttaneet saarelle pääsyä. Syynä on Itämeren poikki rakennettava Nord Streamin kaasuputki. Suursaari on putken valvonnan ja huollon kannalta strategisesti erittäin hyvällä paikalla keskellä Suomenlahden leveintä kohtaa. Se muodostaa Kaliningradin ohella Venäjän etuvartion Eurooppaan.
Suursaaren perinteitä ylläpitää Suursaari-seura ry
Enemmänkin kaunokirjailijana tunnettu Röyhkä kirjoittaa asiallisesti, vaikka Suursaaren pirtutrokarit, merirosvot ja kasinon huvielämä voisivat kirvoittaa irroittelevampaankin otteeseen. Asiatyyli sopii hienosti taitettuun valokuvakirjaan kuitenkin hyvin.